Seniorikissa ja seniorikissatarkastus

Kissan elinkaari on erilainen kuin koiralla: geriatriseksi kissa lasketaan 10-12 vuoden iän saavutettuaan, mutta elämää voi tässä vaiheessa olla vielä hyvinkin puolet jäljellä. Vanhin kissapotilaamme on ollut 27-vuotias ja maailmalla on uutisoitu lähes 40 vuotta vanhoista kissoista. Tavallisimmin kissakaverimme elävät 16-22 vuotta.

Ikääntymisen myötä lisääntyvät monet ongelmat ja sairaudet. Nivelrikkoa on n. 90%:lla 12-vuotiaista kissoista. Erilaiset aineenvaihduntasairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, sokeritauti ja hypokalemia (veren kaliumpitoisuus laskee) ovat tavallisia. Samoin elimistön rappeutumiseen liittyvät sairaudet kuten hampaiden ongelmat ja munuaisten vajaatoiminta ovat yleisiä. Verenpaineen nousu on tavallista niin munuaispotilailla kuin kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavillakin, mutta harvinaista ei ole ensisijainen verenpainetautikaan. Aineenvaihdunta myös muuttuu, usein ruokahalu heikkenee ja proteiinien imeytyminen heikkenee. Ummetus on tavallista.

Kissojen oireita on usein vaikea tulkita. Kissat ovat mestareita peittämään kipujaan ja ongelmiaan. Nivelrikkoisen kissan askeleet muuttuvat kuuluviksi ja hyppäämistä mietitään sekunti tai parikin pitempään kuin ennen. Kilpirauhasen liikatoimintapotilas alkaa valvoskella ja liikkua yöt, jutella aiempaa äänekkäämmin. Diabeteskissa juo ja pissaa tavallista runsaammin. Munuaisvikainen laihtuu. Oireet kuitenkin saattavat ilmetä vasta, kun palautumattomia muutoksia on jo ehtinyt syntyä hoidettavissakin sairauksissa ja monissa sairauksissa edes tällaisia oireita ei ole havaittavissa, ennen kuin tilanne on jo todella paha. Eläinystäväsi Lääkärissä on seniorikissalle kattava terveystarkastus ongelmien saamiseksi kiinni siinä vaiheessa, kun asiaan puuttuminen on vielä helpompaa.


Seniorikissatarkastus

Seniorikissan terveystarkastus on tarkoitettu oireettomalle tai lieväoireiselle eläinystävälle. Lieväoireinen tarkoittaa sitä, että kissalla on havaittu hiukan hammaskiveä tai esim. sen käytöksessä on jokin pieni muutos (”ei ole oma itsensä”). Ulkoisessa tutkimuksessa käydään koko kissa läpi, kuten muutenkin terveystarkastuksissa, kiinnittäen erityishuomion ikääntyvän kissan tavallisimpiin ongelmiin: hampaisiin, nivelrikon merkkeihin, kilpirauhasen kokoon, sydänääniin ja vatsaontelon palpaatiolöydöksiin (munuaisten koko, ummetus, massat). Verinäytteestä tutkitaan puna- ja valkosoluarvot, tärkeimmät maksa- ja munuaisarvot, veren sokeri, kalkki ja fosfori, natrium ja kalium sekä kilpirauhashormoni. Pissanäyte otetaan punktiona vatsanpeitteiden läpi ultraääniohjauksessa ja siitä tutkitaan stix, ominaispaino ja sedimentti sekä proteiini:kreatiniini-suhde (upc). Mikäli pikatesteissä todetaan tulehdusmuutoksia, tehdään pissasta myös viljely.

Punasoluarvot ja tulehdussolut sekä verihiutaleet tutkitaan mahdollisten muutosten varalta. Ikääntyvällä kissalla näissä tavallisin muutos on punasoluarvojen lasku, anemia. Anemian syitä voi olla monia, mutta mikäli anemiaa ilmenee, on syyn selvittäminen jatkotutkimuksin tärkeää. Usein vakavat anemiat ovat ennusteeltaan heikkoja, mutta lievissä saadaan usein kohtalainen vaste ja jatkettua normaalielämään pitkäänkin.

Mitä seniorikissatarkastuksessa etsitään

Munuaisten vajaatoiminta on yksi iäkkäiden kissojen tavallisimmista rappeumasairauksista. Munuaisarvojen lisäksi munuaisten vajaatoiminnassa tilanteen edetessä muuttuvat fosfori, mahdollisesti kalkki ja kalium, veren proteiinit ja pissan proteiini:kreatiniini-suhde. Pissan proteiini:kreatiniini-suhde nousee myös verenpaineongelmissa, jotka ovat geriatrisilla kissoilla myös yleisiä. Juomisen pissaamisen lisääntyminen on melko tavallista munuaissairauksissa, ruokahalun heikentyminen enemmin sääntö kuin poikkeus. Munuaisongelmissa liitännäisongelmien, esim. verenpaineen, hoito parantaa ennustetta samoin kuin esim. munuaisvikaiselle tarkoitettu erikoisruokavalio.

Maksan ongelmana on kissalla tavallisimmin sappiteiden tulehdus, joka pitkittyessään etenee maksatulehdukseksi. Maksa-arvojen nousu on aina kissalla merkittävää ja edellyttää lisätutkimuksia.

Kilpirauhasen liikatoimintaa tapaamme ikääntyneillä kissoilla useammalla vuosittain. Kilpirauhasen liikatoimintapotilaalle tavallisimpia oireita ovat laihtuminen, lisääntynyt levottomuus ja öinen huutelu, yleensä erityisen hyvä ruokahalu painonlaskusta huolimatta. Kilpirauhasen liikatoiminnassa elimistö käy kovilla kierroksilla ja tilanne rassaa kaikkia kudoksia, erityisesti sydäntä ja munuaisia. Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan useimmiten hoitaa menestyksekkäästi lääkityksellä, radiojodihoidolla tai leikkauksella.

Munuaisongelmien lisäksi sokeritauti eli diabetes aiheuttaa lisääntynyttä juomista ja pissaamista. Jos kissan näkee usein vesikupilla ja pissapaakut kasvavat ja niiden määrä lisääntyy, on aina tarpeen tarkastaa tilanne. Sokeritaudin hoidossa joillakin riittää ruokavalio, mutta useilla tarvitaan insuliinia tai muuta lääkitystä. Useimmilla hoitotasapaino on kuitenkin saavutettavissa kohtuullisella vaivalla.

Hypokalemia eli liian alhainen kalium veressä on melko tavallinen iäkkään kissan ongelma. Kalium laskee esim. ruokahaluttomuuden takia, usein sokeritaudissa ja munuaisten vajaatoiminnassa. Kaliumin puute on kuitenkin tavallista itsenäisenäkin ja saattaa ilmetä esim. heikkoutena.

Ummetus on geriatrisilla kissoilla varsin tavallinen vaiva. Osin kyse on niukasta liikunnallisesta aktiivisuudesta, mutta usein liian niukasta nesteen ja kuitujen saamisesta. Kissan vedenjuominen on melko tehotonta ja ummetuspotilaan kanssa nesteen lisääminen onkin aina ensisijaista. Joillakin nestettä saadaan lisättyä riittävästi lisäämällä hiukan vettä märkäruokaan, mutta useille Purinan Hydra Care uppoaa parhaiten. Hiukan sakeampaa nestettä kissa pystyy latkimaan helpommin kuin vettä. Kuitujen saamiseksi voidaan käyttää high fibre -ruokia, joita löytyy sekä kuivamuonista että märkäruuista. Kuituja voidaan osalla kissoista lisätä myös psylliumilla. Psyllium-jauhetta saa ruokakaupasta leivontatarvikehyllystä. Pelkkää kuivamuonaa kuivana syöville kissoille psylliumia ei saada annosteltua, mutta paloja kastikkeessa diggaajille annostelu on helppoa: 0,5(-1) dl lämmintä vettä ripautetaan psyllium-jauhetta 0,25 tl ja sekoitetaan kunnolla, ettei jää paakkuja. Annetaan turvota muutama minuutti ja syntyneeseen melko juoksevaan geeliin sekoitetaan märkäruokapussi. Tavoite on, että kakat ovat pehmeitä ja käärmemäisiä. Vaste on yksilöllinen ja joillakin tarvitaan hiukan enemmän psylliumia, toisilla hiukan vähemmän. Annosta nostettaessa on aina muistettava nostaa myös nestemäärää, jotta psyllium ei pahenna ummetusta. Tarvittaessa voidaan käyttää lisäksi laktuloosia (Duphalac, Levolac). Usein pari millilitraa 2-3 kertaa päivässä saa mahan jossain vaiheessa turhankin löysälle ja siksi laktuloosin annostelussa on tärkeää seurata kuinka paljon kakkaa tulee ja myös sen kiinteyttä. Jos uloste on pehmeää, on tärkeää joko pienentää laktuloosin annostelua tai jättää se pois siihen asti, että maha alkaa jälleen olemaan turhan kovalla.

Nivelkivut heikentävät kissan elämänlaatua itsessään, mutta myös aiheuttavat muita ongelmia: kivun takia muuttunut kropan käyttö jumittaa lihaskalvot, liikunnallisen aktiivisuuden väheneminen altistaa ylipainolle mutta toisaalta kipu saattaa heikentää ruokahalua, ummetuksen riski nousee. Tuki- ja liikuntaelimistön haasteiden helpottamiseen on käytettävissä erilaisia keinoja kuten suun kautta annosteltavia kipulääkkeitä, pistoksina annettavia lääkityksiä, ravintolisiä ja faskiamanipulaatiota. Usein yhdistelmähoidoilla saadaan paras teho, mutta useat kissat pärjäävät erinomaisesti pelkällä muutaman kuukauden välein tehtävällä faskiamanipulaatiolla, lihaskalvojen jumien käsittelyllä. Kissojen faskiamanipulaatiota tekevät eläinlääkäreistämme Juliska Haapanen-Kallio ja Sannamari Kivirauma.

Suun silmämääräinen tarkastus kertoo mahdollisesta tarkemman hammastarkastuksen ja suuhuollon tarpeesta. Jos hammaskiveä ei ole tai sitä on niukasti ja ikenet ovat siistit, ei lisätutkimuksille ole tarvetta. Jos hammaskiveä on kertynyt, mutta ikenet ovat rauhalliset, on hammashuolto tarpeen joidenkin kuukausien kuluessa. Jos ikenissä on selkeitä tulehdusmuutoksia, ovat jatkotoimenpiteet suunniteltava viikoissa mieluummin kuin kuukausissa. Kissoilla myös erilaiset virussairaudet sekä immunologiset sairaudet saattavat aiheuttaa suun ongelmia vakavienkin ientulehdusten muodossa.

Kuinka valmistautua tarkastuskäynnille

Seniorikissan terveystarkastukseen tullessa kissan tulee olla ollut verinäytteiden ja mahdollisen kevyen rauhoitustarpeen takia 8 tuntia ruuatta, 2 tuntia vedettä ja pissanäytteen oton takia vähintään 4 tuntia pissaamatta. Eläinlääkäri tekee tarkastuksen ja ottaa näytteet. Labrojen valmistuttua eläinlääkäri laittaa sähköpostia tuloksista ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta jatkosuunnitelmaan.

Toivomme senioritarkin vastaavan tarpeisiinne ja lisäävän eläinystävän elämänlaatua sekä yhteisiä vuosianne!

Kirjoittaja
Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
Länsi-Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri Oy
www.elainystavasilaakari.fi