Närästys on koirilla varsin tavallinen eläinlääkärin vastaanotolle hakeutumisen syy. Tämän yleisnimikkeen alle mahtuu kovin monenlaista oirekuvaa samoin kuin mitä moninaisempia syitä. Närästysoireena omistaja on kuvannut:
- maiskuttelua, tyhjän nieleskelyä
- köhimistä, ”kurkun selvittelyä”
- kuolaamista
- nuolemista: etujalkojen, pintojen, omistajan
- ”kaiken” syömistä
- heinänsyömistä
- oksentelua, niin ruuan kuin keltaisen liman
- röyhtäilyä
- etupään niiaamista takapuoli pystyssä
- selkä köyryssä jäykkänä kävelemistä
- yöheräilyä ja kuljeskelua
- levottomuutta
- kiukkuisuutta
Esitietona närästys sanana onkin herkästi harhaanjohtava, koska ajatukset siirtyvät suoraan ruuansulatuskanavaongelman suuntaan. Yllä olevista oireista pakonomainen heinän ja vierasesineiden syöminen, röyhtäily ja pitempään jatkuneena oksentelu liittyvät lähes aina ruuansulatuskanavan ongelmiin, mutta muille oireille löytyy hyvin usein jokin mahavaivoihin liittymätön selitys. Tästä syystä eläinlääkäri vastaanottokäynnillä pyytää tarkempaa kuvausta oireesta. Hienoa on, jos olet jopa saanut oiretta kuvattua videolle.
Närästyksen ruuansulatuskanavaperäisiä syitä
Ruuansulatuskanavaperäisen närästyksen tavallisimpia syitä on ruoka-aineallergia tai -yliherkkyys, mahalaukun ja suoliston muut immunologiset sairaudet, sappirakon mukoseele, krooninen haimatulehdus tai mahalaukun krooniset vierasesineet.
Ruuansulatuskanavan immunologiset sairaudet
Mahalaukku ja suolisto reagoivat usein immunologisesti. Joskus kyse on selkeästi ruoka-aineeseen tai ruuan koostumukseen liittyvästä ongelmasta, joskus raakaruokintaan liittyvästä mikrobiologisesta rasituksesta, mutta usein syy jää avoimeksi. Useimmat kuitenkin hyötyvät joko hydrolysoituun tai monoproteiiniin perustuvasta ruokavaliosta ja osalla oireet saadaan helpotettua ruokavaliolla täysin. Hydrolysoituihin proteiineihin perustuvassa ruokavaliossa proteiinit on pilkottu niin lyhyiksi, etteivät ne aiheuta allergista reaktiota. Monoproteiiniruokavaliossa ruokavalioon valitaan yksi proteiinilähde, joka mieluiten ei ole aiemmin kuulunut ruokavalioon. Allergisoituminen vaatii altistusta, joten uusi proteiinilähde ei aiheuta ainakaan heti allergista oireilua. Immunologia on kuitenkin mutkikasta suoliston ollessa ärtynyt, saattaa uusi proteiini hyvinkin nopeasti alkaa aiheuttamaan ongelmia. Ruokavaliokokeilua on kuitenkin mahdollista koittaa lieväoireisella potilaalla ennen eläinlääkäriin hakeutumista. Ruokavaliokokeilun tulee kestää viikkoja, että sen tehosta voidaan sanoa ja kokeilun aikana tulee olla tarkkana: jo sokeripalan kokoinen pala allergeenia kerran viikossa riittää pitämään oireita yllä. Ennen eläinlääkäriin hakeutumista ei myöskään kannata koittaa kaikkia mahdollisia ruokavaliota, koska hyvä on olla jokin vaihtoehto yhdistettäväksi esim. mahdollisten lääkehoitojen kanssa. Ruokavaliokokeiluista, niiden kestoista, oireista kokeilujen aikana ja mahdollisista lipsahduksista kokeilun aikana ajankohtineen on syytä pitää kirjaa, koska muisti on kovin rajallinen: jälkeenpäin on usein mahdotonta muistaa, että kuinka pitkän kokeilun teki ja edes minä vuonna.
Sappirakon ongelmat
Sappirakon ongelmat ilmenevät sappirakon seinämän voimakkaana paksuuntumisena eli mukoseelena sekä voimakkaana sappisakan kertymisenä ja joskus isompinakin sappikivinä. Oireet ilmenevät yleensä epämääräisenä oksenteluna, etuvatsakipuiluna, ruokahaluttomuutena. Näillä oireilla sappirakon tilanne on aina hyvä varmistaa eläinlääkärillä oireiden jatkuessa viikkoja tai nopeasti oireiden ollessa voimakkaita. Voimakkaat mukoseelet vaativat aina sappirakon poiston, mutta lievempiä voi seurata lääkityksellä.
Krooninen haimatulehdus
Haimatulehdus on akuuttina nopeasti henkeä uhkaava sairaus, mutta kroonisena oireilu on lievempää ja yleensä aaltoilevaa, pitkätkin oireettomat jaksot voivat ympäröidä oireellisia jaksoja. Useimmiten kroonisen haimatulehduksen syy ei ole tiedossa eikä sen kanssa ole kuin oireenmukaista pahoinvointia ja kipua helpottavaa hoitoa käytettävissä. Joillakin ruokavaliolla ja erityisesti rasvan vähentämisellä saadaan kroonista haimatulehdusta sairastavan potilaan oloa selvästi parannettua ja oireellisia jaksoja harvennettua ja loivennettua.
Triadiitti
Suoliston, maksan ja haiman ongelmat kietoutuvat usein yhteen, mikä hankaloittaa sekä diagnostiikkaa että hoitoa entisestään. Tästä syystä ei aina esimerkiksi sappivaivaisella saavuteta toivotunlaista vastetta sappirakon poistolla.
Vierasesineet
Mahalaukku toimii koiralla eräänlaisena haavina: karkeammat kappaleet jäävät mahalaukkuun oksennettavaksi pois. Aina tämä oksentaminen ei kuitenkaan onnistu, jolloin vierasesine saattaa edetä suoleen, mutta myös jäädä mahalaukkuun jumiin jopa vuosiksi. Tällaisia ”ikuisuuksia” mahalaukussa oireita aiheuttaneita tavaroita ovat olleet leikkauksissa Eläinystäväsi Lääkärissä esimerkiksi kepin pätkät ja purkat.
Kasvaimet
Mahalaukun, suoliston tai haiman kasvaimet aiheuttavat tavallisesti ensimmäisenä ruuansulatuskanavaan mekaanisen haitan, jolloin oireena on epämääräinen oksentelu, pahoinvointi ja mahdollisesti kipu, usein lihasmassan väheneminen, kuihtuminen.
Pernan laajentuma, kiertymä, asentovirhe
Perna on laajalla liepeellä kiinni mahalaukun isommassa kaaressa. Perna liikkuu varsin vapaasti liepeen päässä. Joskus perna kiertyy joko kokonaan tai osittain ja laajenee verenkiertohäiriön takia, joskus pernassa on kasvain. Pernan laajentuessa lieve kiristyy ja saattaa aiheuttaa voimakastakin mahalaukun mekaanista haittaa ja oireilla hyvin samantapaisesti kuin esim. mahalaukun vierasesine.
Muita syitä närästystyyppiselle oireilulle
Suuterveys, nielu ja nielurisat
Suun ja nielun ongelmat aiheuttavat usein kuolaamista ja nieleskelyä. Ongelma voi liittyä hampaisiin ja niiden kiinnityskudokseen (parodontiitti), mutta suun alueen vierasesineet ovat myös tavallisia: kepin pala hampaiden välissä, ruoto nielurisan pussissa tms. Nielurisa- ja kitarisakudoksen turvotus aiheuttaa usein voimakastakin nieleskelyoiretta.
Tuki- ja liikuntaelimistön kipu
Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat melko tavallinen syy levottomuuden, mahdollisen jalkojen nuolemisen ja nieleskelyn takana. Joskus tuki- ja liikuntaelimistön kivun voimakkain oire on vatsanpeitteiden lihaskalvojen kipu, jolloin vatsaontelon kivun erottaminen primaarisesta tuki- ja liikuntaelimistön kivusta ei ole ilmeistä. Joskus myös vatsaonteloon ja ruuansulatuskanavaan liittyvä kipu saa koko vartalon lihaskalvot jumiin.
Hypertensio eli verenpaineen nousu
Yksittäisillä koirilla ilmenee verenpaineen nousua. Verenpaineen nousun taustalla voi olla monia syitä, mutta tavallisimmin kyse on idiopaattisesta hypertensiosta kuten ihmisilläkin – syy on siis tuntematon. Oireet voivat olla moninaisia, tavallisimmin mahakipuja, silmien siristelyä ja ärtyneisyyttä tai hermostuneisuutta.
Voimakas tulehdus jossakin elimistössä
Useisiin tulehdustilanteisiin liittyy pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Joskus oireet ilmenevät nopeasti, tunneissa, mutta hankalampaa on oireiden kehittyessä useissa päivissä tai viikoissa. Tällaisia voimakkaita tulehdustiloja ovat esimerkiksi märkäkohtu (pyometra) ja munuaistulehdus (pyelonefriitti).
Addisonin tauti
Addisonin taudissa lisämunuaisen kuorikerros ei tuota riittävästi korsisolia eikä mineralokortikoideja. Sairaus saattaa ilmetä nopeasti ns. Addisonin kriisinä, mutta edetä myös hitaasti ja kehittyä viikoissa. Addisonin tauti on nopeasti henkeä uhkaava ja sen mahdollisuus on aina huomioitava ruokahalun notkahtaessa, ellei muuta ilmeistä syytä ole.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminnalle on tyypillistä erityisesti lepoon liittyvä köhä ja levottomuus. Elimistön asettuessa lepoon, hidastuu pulssi ja puutteellisesti toimiva sydän ei jaksa kuljettaa verta normaalisti. Havahtuminen ja pieni kuljeskelu nostaa pulssia ja vointi on taas hetken helpompi.
Stressi
Elämä ei ole stressaavaa vain ihmisille, vaan myös ihmisen parhaille ystäville. Usein eläimen kokema stressi liittyy omistajan stressiin, muuttoon, paljoon yksinolemiseen. Stressi ei ole kuitenkaan ensisijainen närästyksen syy koiralla ja ennen käytösterapiaan hakeutumista on aina syytä selvittää eläinlääkärissä mahdolliset elimelliset syyt.
Närästyksen hoito
Koska mahdollisia syitä on lukuisia ja ”kaikki liittyy kaikkeen”, ei ole olemassa yhtä selkeää tutkimusta tai hoitoa, jolla närästystä voitaisiin hoitaa. Jos ensimmäisten havaintojen ja löydösten perusteella tehtävä hoitosuunnitelma ei toimi, kontrolloidaan tilanne, tehdään mahdollisesti lisätutkimuksia ja tehdään uusi suunnitelma.
Kirjoittaja
Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
Länsi-Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri Oy
www.elainystavasilaakari.fi