Ontumatutkimus alkaa aina tarkalla omistajan haastattelulla. Kuinka kauan oireet ovat kestäneet, missä tilanteissa oireilua esiintyy ja aiempi hoitohistoria ovat muun muassa tärkeitä esitietoja. Keskustelun aikana eläinlääkäri havainnoi samalla eläintä, joka saa liikkua vapaasti tutkimushuoneessa. Tarvittaessa liikettä tarkastellaan vielä tarkemmin esimerkiksi ulkona käynnissä, ravissa ja laukassa, sekä siirtymisissä. Lisäksi joskus ontumaa havainnoidaan myös ympyrällä ja suoralla uralla.
Ontumatutkimukseen kuuluu aina myös yleistutkimus, jotta voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti koiran tila. Joskus ontuma saattaakin olla oire jostain sisätautisesta vaivasta, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa kipuherkkyyttä ja ontumaa. Ontumatutkimuksessa potilasta tunnustellaan lihaksistosta, lihaskalvoilta (faskiat), luustosta ja nivelistä. Selkää tutkitaan muun muassa kaularangan taivuttelulla, mahdollisesti myös muilla liiketesteillä ja tunnustelemalla selkälihaksia ja nikamia. Lisäksi hännän liike ja tuntuma yleensä tutkitaan. Jalat tunnustellaan yksi kerrallaan, usein viimeiseksi jätetään oireileva jalka, jotta nähdään miten eläin reagoi normaalisti kosketukseen kivuttomille/vähemmän kipeille alueille. Joskus tutkimus muuttuu hankalaksi, jos potilas kokee kipua tutkittaessa ja alkaa sen jälkeen väistämään kosketusta. Jaloissa tunnustellaan mm. lihaksisto, putkiluut ja nivelten liikeradat sekä nivelsiteet. On mahdollista, että alkuperäinen ongelma ei olekaan ontuvassa jalassa, esimerkiksi lonkkavikaisella koiralla ontuma voi olla etujalassa hauislihaksen kompensatorisen kipeytymisen seurauksena. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää tutkia aina koko koira vaikka ontuma olisikin selkeästi vain yhdessä jalassa.
Vasta ontumatutkimuksen perusteella päätetään jatkotutkimusten tarpeesta. Röntgenkuvauksen kohteet päätetään esitietojen ja löydösten perusteella. Tarvittaessa röntgenin jälkeen jatkotutkimuksena voidaan tehdä myös tuki- ja liikuntaelimistön ultraäänitutkimus, mikäli oireilu vaikuttaa tulevan lihastasolta tai jänteistä. Röntgenkuvaaminen ilman tunnustellen tehtyä ontumatutkimuslöydöstä ei ole mielekästä, koska tällöin löydöksen kliininen merkitys jää usein avoimeksi. Pelkät röntgenkuvat eivät kuitenkaan aina kerro kivun asteesta eläimessä. Joskus on tarpeen tutkia myös verikokeita diagnoosiin pääsemiseksi myös ontumatutkimuksen yhteydessä.
Kirjoittaja
Sannamari Kivirauma
eläinlääkäri
Länsi-Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri Oy
www.elainystavasilaakari.fi